Sakkaran Serapeum Egyptin Memfisissä

© Kalevi Mikkonen 2024

Sakkaran nekropoliksen Serapeum oli muinainen egyptiläinen hautapaikka Apis-kultin pyhille härille Ala-Egyptin Memfisissä, noin 30 kilometriä lounaaseen nykyisestä Kairosta. Apis-härät olivat pyhiä eläimiä muinaisessa Egyptissä, ja ne yhdistettiin Ptahiin, käsityöläisten luojaan ja suojelijaan. Niiden uskottiin olevan hänen voimansa ja viisautensa ilmentymiä, ja niitä kunnioitettiin faraon ja kansan oraakkeleina ja suojelijoina.

Serapeumin sisäänkäynti. Kuva: Kalevi Mikkonen.

Apis-härät valittiin laumasta erityisten merkintöjen perusteella, kuten valkoinen kolmio otsassa, joka symboloi jumalallista valoa, selässä oleva korppikotkan siipi, joka edustaa jumalatar Nekhbetiä, ja skarabeus kielen alla, mikä merkitsee uudestisyntymistä. Näiden merkkien uskottiin osoittavan, että Ptah itse valitsi härän ja sillä oli hänen henkensä. Egyptiläiset eivät palvoneet sinänsä eläimiä, vaan niiden edustamaa jumaluutta.

Apis-härän kulkue. Frederik Arthur Bridgmanin piirros vuodelta 1879. Kuva: Public domain.

Auguste Marietten piirros Serapeumin hautaholvi D:stä. Kuva: Public domain.

Auguste Marietten tekemä piirros Serapeumin haudasta G. Kuva: Public domain.

Härkiä pidettiin erityisessä temppelissä Memphisissä, Ptahin kulttikeskuksessa, missä he saivat kuninkaallista kohtelua ja uhreja pyhiinvaeltajilta. Kun ne kuolivat, ne muumioitiin ja haudattiin hautoihin, jotka tunnetaan nimellä Serapeum, jossa heitä palvottiin esirukoilijoina ihmisten ja jumalien välillä. Ainoastaan ​​ yksi härkä kerrallaan valittiin kuolemaansa, muumioitumiseensa ja hautaamiseensa asti, ja sen jälkeen valittiin toinen härkä, jolla oli ominaisuuksia, jotka erottivat sen muista häristä.

Apis-härkien palsamointipöytiä Sakkarasta. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Härkä oli Osiris-Apis, nimi, joka muuntui Egyptin hellenistisellä kaudella kreikkalaiseksi nimeksi Serapis (Σέραπις) ja koptin kielellä nimeksi Userhapi. Hellenistisellä nimellä tunnettu Serapeum on osa Sakkaran hautausmaa-aluetta, johon kuuluu useita muita eläinkatakombeja, erityisesti Apis-emolehmien hautaholvit.

Auguste Marietten tekemä Serapeumin pohjapiirros vuodelta 1851/1874. Kuva: Public domain.

Auguste Marietten pian alueen kaivamisen jälkeen vuonna 1856 tekemä piirros kynttilöillä valaistusta käytävästä. Kuva: Public domain.

Arthur Rhonén tekemä piirros Serapeumin alueesta. Sinne johti sfinksikuja. Kuva: Public domain.

Noin 1 400 vuoden aikana, Egyptin uuden kuningaskunnan 18. dynastian ajasta Ptolemaioksen ajan loppuun n. 30 eKr., Serapeumiin haudattiin vähintään kuutisenkymmentä Apis-härkää. Varhaisimpia hautauksia varten rakennettiin yksittäisiä hautoja. 19. dynastian aikana (1292 eKr.–1189 eKr.) kaivettiin ensimmäinen Serapeum-tunneli, joka puhdistettiin uudelleen vuonna 1982, ja josta löydettiin kasa votiivilaattoja. Lisäksi käytävän seinillä näkyy myös hieraattisia kirjoituksia. Pyhät härät haudattiin aluksi puuarkkuihin. Kun kultin merkitys kasvoi, kaivettiin maanalaisia ​​gallerioita, jotka yhdistivät myöhempiä hautakammioita. Maan yläpuolella päätemppelin koteloa täydennettiin pyhäköillä, työpajoilla, asuinalueilla ja hallintokortteleilla.

Serapeum koostuu pitkästä käytävästä, jossa on useita sivukammioita, joista jokaisessa on massiivinen graniittisarkofagi, joka painaa jopa 80 tonnia. Sarkofagin kansi painaa lisäksi 25 tonnia. Jotkut sarkofagit on kaiverrettu hieroglyfeillä ja reliefeillä, jotka kuvaavat Apis-härkien elämää ja kuolemaa. Sarkofageja siirrettiin vinssien, rullien ja vipujen avulla. Niiden laskemiseksi lopulliseen asentoonsa kammiot täytettiin ensin hiekalla, joka sitten vähitellen poistettiin. Vain neljässä säilyneistä sarkofagista on kaiverruksia. Kirjoitusten laatu vaihtelee. Amasis II:n tekstit olivat kauniisti tehtyjä, kun taas anonyymin sarkofagin tekstit olivat vain karkeasti naarmutettu kiillotetulle pinnalle.

Apis-härän sarkofagi Amasis II ajalta.

Apis-härän sarkofagi Ptolemaiosten ajalta.

Apis-härän sarkofagi, jonka päällä 25 tonnia painava kansi.

Serapeumin holvikäytävä, joka johtaa hautapaikoille. Kuvat: Kalevi Mikkonen.

Muinaisen Egyptin myöhäiskaudella Rooman aikakauden alkuun saakka Serapeumin nykyinen muoto muotoiltiin uudelleen. Se on noin 150 metriä pitkä, kolme metriä leveä ja keskimäärin viisi metriä korkea tunneli. Käytävän molemmilla puolilla on vuorotellen erikoishautoja pyhien härkien hautaamiseen holvikatolla.

Hellenistisellä kaudella makedonialaiset identifioivat Apiksen omaan jumalaansa Zeukseen ja loivat uuden jumaluuden nimeltä Serapis, joka yhdisti molempien näkökohdat. Myös persialaiset kunnioittivat Apis-härkää ja antoivat sen kultin jatkua Egyptin valloittamisen jälkeen. Serapeum oli myös pyhiinvaellus- ja rituaalipaikka, jossa papit ja palvojat suorittivat seremonioita ja uhrasivat jumalallisten härkien kunniaksi.

Serapeum suljettiin roomalaisen kauden alussa, vuoden 30 eKr. jälkeen. Seuraavina vuosisatoina tapahtui laajamittaista ryöstelyä. Monet päällysrakenteista purettiin, hautaholvit murrettiin ja suurin osa muumioituneista Apis-häristä ja niiden ylellisistä hautatavaroista, kuten kultaisista päähineistä, ryöstettiin.

Vuonna 1850 ranskalainen egyptologi Auguste Mariette löysi Serapeumin uudelleen ja kaivoi sitä vuosina 1850 - 1853. Hän löysi kaksi sarkofagia, jossa oli Apis-härän jäänteitä sekä parikymmentä sarkofagia, jotka olivat tyhjiä ja tuhansia esineitä, jotka liittyivät vuosisatojen kulttitoimintaan. Näihin kuuluivat muistostelat, joissa oli päivämäärät, ja jotka liittyivät Apis-härkien elämään ja kuolemaan sekä heidän hautaholviensa rakentamiseen. Nämä tiedot olivat ratkaisevan tärkeitä egyptiläisen kronologian laatimisessa 1800-luvulla. Serapeumissa on tehty uusia kaivauksia vuodesta 2020 alkaen.