Ollantaytambo

© Kalevi Mikkonen 2024

Ollantaytambo (ketsuan kielellä: Ullantaytampu) on kaupunki Perussa Urubamban provinssissa. Se oli inkavaltakunnan pääkaupunki Pachacutin hallituskaudella ennen Machu Picchun rakentamista.

Lewis Spencen 1900-luvun alussa ottama valokuva Ollantaytambosta. (Kuva: Public domain)

Ephraim George Squierin 1860-luvulla tekemiä piirroksia Ollantaytambosta. (Kuvat: Public domain)

Ollantaytambo sijaitsee Andien ylätasangolla n. 2 700 - 2800 metrin korkeudella inkojen Pyhässä laaksossa. Matkaa Cuzcoon on linnuntietä alle 50 km, mutta rautatietä tai maantietä pitkin matka on 72 km.

Artikkelin kirjoittaja Ollantaytambon temppelialueella. (Kuva: Keijo Jaakola)

Pachacuti Inca Yupanqui valloitti noin 1400-luvun puolivälissä Ollantaytambon kaupunki sekä lähialue liitettiin hänen henkilökohtaiseen omaisuuteensa. Hän rakennutti kaupungin uudelleen ylellisillä rakennuksilla ja teetätti laajoja terassi- ja kastelutöitä Urubamban laaksossa. Terasseille ja itse kaupungille rakennettiin myös nerokas vedenjakelujärjestelmä. Kaupunki tarjosi majoitusta inka-aatelille, kun taas terasseja viljelivät yanakunat, inkahallitsijan ja uskonnollisten laitosten työntekijät.  Pachacutin kuoleman jälkeen tila joutui panacan, hänen perheklaaninsa, hallintaan.

Espanjan Perun valloituksen aikana Ollantaytambo toimi väliaikaisena pääkaupunkina Manco Incalle, joka oli alkuperäisen vastarinnan johtaja espanjalaisia valloittajia vastaan. Vuonna 1536 Mascabamban tasangolla, lähellä Ollantaytamboa, Manco Inca voitti espanjalaisen retkikunnan niin sanotussa Ollantaytambon taistelussa estäen heidän etenemisensä korkeilta terasseilta ja aiheuttamalla tulvan tasangolle. Voitostaan ​​huolimatta Manco Inca ei kuitenkaan pitänyt asemaansa kestävänä, joten seuraavana vuonna hän vetäytyi metsäiselle Vilcabamban alueelle, jonne hän perusti uuden inkavaltion. Vuonna 1540 Ollantaytambon alue ja sen alkuperäisväestö määrättiin palkkiona Hernando Pizarrolle.

1800-luvulla Ollantaytambon rakenteet herättivät useiden ulkomaisten tutkimusmatkailijoiden kiinnostuksen. Heidän joukossaan olivat Clements Markham, Ephraim George Squier, Charles Wiener ja Ernst Middendorf, jotka julkaisivat selvityksiä löydöistään. Myös Hiram Bingham III pysähtyi täällä vuonna 1911 matkallaan ylös Urubamba-jokea etsiessään Machu Picchua. Tämän artikkelin kirjoittaja tutustui paikkaan vuonna 1987.

Kuvia Ollantaytambon viljelyterasseista ja kylän keskusaukio sekä asuintaloja. Ollantaytambon viljelyterassit ovat yksi parhaita esimerkkejä inkojen kehittämästä maanviljelytekniikasta. Kaikki on rakennettu suhteessa auringon sijaintiin ja luonnonympäristöön. Alustat luovat erityisen mikroilmaston, joka mahdollistaa erilaisten tuotteiden viljelyn korkeammilla tai alemmilla alueilla. Terassit myös  vakauttavat vuorenrinnettä maanvyörymiltä. (Kuvat: Kalevi Mikkonen)

Esimerkki viljelystä muinaisilla terasseilla, jotka ovat käytössä vielä nykyaikanakin. Kuva on Perun Arequipasta. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Loisteliasta maanjäristykset kestävää kivenkäsittelytaitoa vuorenrinteen yläosan temppelialueella. (Kuvat: Kalevi Mikkonen)

Auringon temppeli vuorenrinteen huipulla. Massiiviset monoliittikivet on tuotu taustalla näkyvästä vasemmanpuoleisen vuorenrinteen kivilouhoksesta joen yli ja sen jälkeen kuljetettu jokilaaksosta korkealle vuorenrinteelle. Se, miten tämä on tapahtunut, on  hämärän peitossa. (Kuvat: Kalevi Mikkonen)

Rekonstruktio temppelin seinästä. Kuva: Public domain.

Vastapäätä Ollantaytamboa on vuori, jonka rinteellä sijaitsivat Pinkuyllunan viljavarastot. (Kuvat: Kalevi Mikkonen)

Huom! Kuvat saa isommiksi klikkaamalla!