El Candelabro ja Ballestas-saaret Perun rannikolla

© Kalevi Mikkonen 2025

Vuoden 1987 Perun matkalla kävin myös Ison valtameren äärellä Paracasin alueella. Yksi matkan kohokohtia oli matka ison moottoriveneen kyydissä Perun rannikolla sijaitseville Ballestas-saarille. Kaksi tuntia kestävällä matkalla oli yksi mielenkiintoinen arkeologinen kohde, eli ns. Paracasin El Candelabro (kolmikärki), jota oli mahdollista katsoa mereltä.

Paracasin kynttelikkö, jota kutsutaan myös Andien kyntteliköksi tai El Candelabroksi (kolmikärki), on tunnettu esihistoriallinen geoglyfi, joka on löydetty Paracasin niemimaan pohjoispuolelta Pisco Baysta Perussa. Kuvio on kaiverrettu 60 cm maaperään, ja sen ympärille on asetettu mahdollisesti myöhemmiltä ajoilta peräisin olevia kiviä. Kuvio on 170 m korkea ja 60 m leveä, riittävän suuri näkyäkseen parinkymmenen kilometrin päähän merelle tai ilmasta.

El Candelabro. Kuvat: Kalevi Mikkonen 29.6.1987.

Vuonna 2016 Peru nimesi sen kansalliseksi perintökohteeksi, ja Perun lain mukaan arkeologisen muistomerkin vahingoittamisesta voidaan tuomita kolmesta kuuteen vuotta vankeutta.

Perulainen arkeologi Maria Reiche mittasi geoglyfin ja löysi Paracas-tyylistä keramiikkaa, jonka hän ajoitti noin vuodelle 200 eKr. Maria Reiche (1903–1998) oli saksalaissyntyinen perulainen matemaatikko, arkeologi ja tekninen kääntäjä, joka teki tutkimuksia vuosikymmenten ajan Perun rannikolla. Hänet tunnetaan erityisesti Nazcan linjoihin liittyvästä tutkimuksestaan. Myös tämä geoglyfi ilmeisesti liittyy Nazcan linjoihin.

Ballestas -saaret (Islas Ballestas) koostuvat pääosin kalliomuodostelmista ja kattavat arviolta 0,12 neliökilometrin alueen. Ne ovat tärkeä suojelualue merieläimille, kuten perunpingviinille, guanay-merimetsolle, punajalkaiselle merimetsolle, perunsuulalle, sinijalkasuulalle, perunpelikaanille ja inkatiiroille. Muita merkittäviä lajeja ovat kahdenlaiset hylkeet (turkishylkeet ja merileijonat) sekä muut nisäkkäät.

Kuvat: Kalevi Mikkonen 29.6.1987.

Itse saaret ovat siis rauhoitettuja alueita, jonne ei turistilla ole asiaa. Vierailujen aikana hylkeet ja merileijonat usein lähestyvät venettä ja odottavat kai jotain makupaloja palkakseen. Saarten eläinmaailma on todella kiehtovaa ja jos siellä päin liikkuu, kannattaa ehdottomasti tehdä tuo pieni meriretki.

Näitä saaria lukuisien muiden saarien tavoin hyödynnettiin aikaisemmin sekä guanon keruun että kalastuksen tarpeisiin. Guano (ketšuan sanasta ”wanu”) on lintujen tai lepakoiden kasaantunutta ulostetta, jota käytetään lannoitteena. Guanoa on käytetty lannoitteena jo pitkään, ja se on erittäin tehokas tapa parantaa maaperän laatua ja edistää kasvien kasvua. Guanoa on kahta päätyyppiä: merilintujen guanoa ja lepakoiden guanoa, joilla on hieman erilaiset ominaisuudet. Merilintujen guano on tyypillisesti korkeampaa typpipitoisuudeltaan kuin lepakoiden guano. Ballestas-saarillakin oli merelle asti näkyviä hautaristejä kuolleiden merimiesten ja muiden työntekijöiden muistoksi. Nykyään alueilla on Guano-saarten, luotojen ja niemien kansallinen suojelualuejärjestelmä, joka on Perun valtion suojelualue, johon kuuluu kaikkiaan 22 saarta, luotoa ja saariryhmää sekä 11 kohdetta Perun rannikolla Piurasta Tacnaan. Suojelualue on 140 833,47 hehtaaria.

Sen perustamisen ajatuksena on suojella lintujen ja muiden merieläinten populaatioita sekä edistää luonnonvarojen (guano, kalat ja meressä elävät selkärangattomat) kestävää hoitoa sekä tieteellistä tutkimusta ja ympäristökasvatusta.