Reimsin La Porte de Mars

© Kalevi Mikkonen 2023

Reims on kaupunki Koillis-Ranskassa, 160 kilometriä Pariisista. Kaupungin historia ulottuu Rooman valtakuntaan ja kauemmaksikin.

Ennen kuin roomalaiset valtasivat Reimsin, se oli remien pääkaupunki, mistä Reims on saanut nimensä. Remit olivat belgeihin kuulunut kelttiläinen heimo, joka asui Gallia Belgicassa Seinen varrella. Remit antautuivat vapaaehtoisesti roomalaisille, ja uskollisuutensa ansiosta heillä oli erityisasema valloittajien silmissä. Pliniuksen mukaan he saivat foederatuksen eli Rooman liittolaisen aseman. Roomalaiset antoivat kaupungille nimeksi Durocortorum.

Reimsin vanhin monumentti on Porte de Mars (Marsin portti), 32 metriä pitkä ja 13 metriä korkea triumfikaari. Portti on saanut nimensä lähellä sijainneen Mars-jumalalle pyhitetystä temppelistä. Tarinan mukaan remit pystyttivät sen Augustuksen kunniaksi, kun Marcus Vipsanius Agrippa sai valmiiksi kaupunkiin johtavat tiet 1. vuosisadalla jKr. Luultavasti Porte de Mars on kuitenkin kolmannelta vuosisadalta jKr.

Marsin portissa on hyvin yksityiskohtaisia veistoksia ulkoseinillä ja kolmen pyörökaarella varustetun kulkukäytävän seinillä. Niissä on kuvattuna muinaisia legendoja, mm. Romulus ja Remus, maanviljelijöitä sekä Leda ja joutsen. Portissa on kiinni kahdeksan korinttilaista pylvästä molemmilla puolilla.

Marsin portti tuli osaksi arkkipiispojen palatsia vuonna 1228. Palatsi tuhottiin vuonna 1595 jättäen portin, jonka aukot oli tukittu, osaksi kaupunkia ympäröivää muuria. Kun kaupungin muurit purettiin 1800-luvun alkupuolella, portti tuli uudelleen entiseen loistoonsa ja on nykyisin yksi Reimsin merkittävimmistä muinaismuistoista.

__________________ 

Porte de Mars is an ancient Roman triumphal arch in Reims, France. It dates from the third century AD, and was the widest arch in the Roman world.

The monumental Mars Gate dates from the first part of the 3rd century and is the only remaining of four gates that gave access to the Gallo-Roman town known as Durocortorum. The arch stands 32 metres long and 13 metres high, with three wide arched openings. It was named after a nearby temple to Mars. The arch has many highly detailed carvings on its exterior and on the ceilings of its three passageways, including Romulus and Remus, farm workers, and Leda and the swan. Local folklore says that the inhabitants of Reims built the arch in gratitude when the Romans brought major roads through their city. It became part of the castle of the archbishops in 1228, which was destroyed in 1595, leaving the arch, with the openings blocked, part of the castle of the archbishops in 1228, which was destroyed in 1595, leaving the arch, with the openings blocked, part of the city walls. Rediscovered in 1667, it was not fully revealed until the dismantling of the city walls in the early 19^th century.

Kuvat/photos 1-4: © Kalevi Mikkonen

Kuvat/photos 5-12: Public domain/Vassil

 

Kuvia Hatšepesutin temppelistä

© Kalevi Mikkonen 2023

Hatšepesut (1479 – 1458 eKr.) oli naispuolinen farao, joka hallitsi Egyptiä Uuden valtakunnan 18. dynastian aikana. Hän oli pisimpään hallinnut naispuolinen farao. Hatšepesut rakennutti lukuisia temppeleitä ja monumentteja. Hänen miehensä farao Thutmosis II kuoli vuonna 1479 eKr. Koska hänen toisen vaimonsa kanssa saamansa poika myöhempi Thutmosis III oli vielä lapsi, Hatšepesutista tuli sijaishallitsija poikapuolensa aikuistumiseen saakka. Seitsemäntenä hallitusvuotenaan Hatšepesut kuitenkin muutti lakia ja kruunautti itsensä Egyptin faraoksi. Hän otti itselleen kaikki kuninkaalliset nimet ja arvonimet, jotka hän kaiverrutti kieliopillisesti feminiinimuodossa. Hänet oli ennen kruunaustaan vielä kuvattu naisena, mutta sen jälkeen hänet alettiin kuvata miehenä.

Kuningatar Hatšepesutin temppeli, jota egyptiläiset kutsuvat Djeser-Djeseruksi - pyhien pyhäksi, on Niilin länsirannan vaikuttavin rakenne. Muinaisissa teksteissä ei mainita rakennuspäivää. Temppelin rakentaminen kesti yli kymmenen vuotta, ja se toteutettiin useassa vaiheessa. Tärkein rakentajista oli Hatšepesutin suosikkiarkkitehti nimeltä Senenmut (Senmut), joka oli vaikutusvaltainen hahmo kuninkaallisessa hovissa. Temppelin rakentaminen sai paljon vaikutteita viereisestä Mentuhotep II:n temppelistä. Koska temppeli sijaitsi pyramidimaisen Meresger-vuoren huipun jyrkän vuorenseinämän juurella, Senenmut antoi temppelin yhtyä kolmella avoterassilla ikään kuin asteittain jyrkkään vuorenseinämään, jolloin pyramidin muotoinen vuorenhuippu tuli olemaan osa temppeliä. Terassit yhdistettiin toisiinsa rampein ja ympyröitiin muureilla. Sfinksien reunustama puistokäytävä johti viljelysmailta paljaan vuorimaan kautta temppelin suurelle pihalle. Temppelin tuli esittää myrhaterasseja Puntin maassa, jonne Hatšepesut oli aikoinaan lähettänyt tunnetun kaupparetkikuntansa. Terassien arkkitehtonista kauneutta lisäsivät aikoinaan kauniit puuistutukset. Pilareita ja seiniä koristivat taidokkaasti tehdyt reliefit, jotka esittävät sarjakuvina Hatšepesutin syntymää, retkeä Puntin maahan sekä kahden Karnakin obeliskin pystyttämistä. Useimmissa reliefeissä värit ovat säilyneet, vaikka temppeli muuten olikin kärsinyt vaurioita. Temppelin kolmannella tasolla oli pyhäköt Amen-, Hathor- ja Anubis-jumalille samoin kuin se pyhäkkö, johon oli sijoitettu Hatšepesutia esittävät veistokset.

Hatšepesut solmi kauppasuhteita muiden maiden kanssa. Hän oli kunnioitettu maan rajojen ulkopuolella eikä yhtäkään hänen isänsä valloittamista alueista menetetty, vaan rauha näytti vallitsevan egyptiläisten valloittamilla alueilla. Jokainen maa maksoi hänelle veronsa: norsunluuta, eebenpuuta, kultaa, kuparia, jalokiviä, syötäviä hedelmiä ja kasveja. Puntin maasta tuotiin Amenin kultin  vaalimisessa tarvittuja suitsukkeita ja mirhaa sekä mausteita, norsunluuta, villieläimiä ja karjaa.

Hatšepesutin kuoleman jälkeen hänen seuraajansa Thutmosis III yritti poistaa hänen muistonsa raaputtamalla tämän nimet ja kuvat pois kaikkialta, missä vain sattui niitä huomaamaan. Ptolemaioksen aikoina maanvyörymien vaurioittama ylempi terassi palautettiin. Myöhemmin kerettiläisfarao Akhenaten raaputti vihaamansa Amen-jumalan kuvat ja lopuksi kristityt munkit raaputtivat parhaalla taidollaan temppelin seiniä, koska temppeli oli Kristuksen syntymän jälkeen muutettu luostariksi Pohjoisen luostarin nimellä (Deir el Bahri).

Pictures of the mortuary temple of Hatshepsut

The mortuary temple of Hatshepsut (Egyptian: Ḏsr-ḏsrw meaning "Holy of Holies") is a mortuary temple built during the reign of Pharaoh Hatshepsut of the Eighteenth Dynasty of Egypt. Located opposite the city of Luxor, it is considered to be a masterpiece of ancient architecture. Its three massive terraces rise above the desert floor and into the cliffs of Deir el-Bahari. The temple's twin functions are identified by its axes: its main east-west axis served to receive the barque of Amun-Re at the climax of the festival, while its north-south axis represented the life cycle of the pharaoh from coronation to rebirth.

Construction of the terraced temple took place between Hatshepsut's seventh and twentieth regnal year, during which building plans were repeatedly modified. In its design it was heavily influenced by the Temple of Mentuhotep II of the Eleventh Dynasty built six centuries earlier. In the arrangement of its chambers and sanctuaries, though, the temple is wholly unique. The main axis, normally reserved for the mortuary complex, is occupied instead by the sanctuary of the barque of Amun-Re, with the mortuary cult being displaced south to form the auxiliary axis with the solar cult complex to the north. Separated from the main sanctuary are shrines to Hathor and Anubis which lie on the middle terrace. The porticoes that front the terrace here host the most notable reliefs of the temple; those of the expedition to the Land of Punt and of the divine birth of Hatshepsut, the backbone of her case to rightfully occupy the throne as a member of the royal family and as godly progeny. Below, the lowest terrace leads to the causeway and out to the valley temple.