Egypti ja muut muinaiset kulttuurit

Historiaa ja valokuvia Maltalta, osa 1

© Kalevi Mikkonen 2023

Maltan tasavalta (maltan kielellä: Repubblika ta’ Malta) eli Malta on saarivaltio Välimerellä, noin 93 kilometriä Sisiliasta etelään. Valtio koostuu kahdeksasta saaresta, joista kolme on asuttuja: pääsaari Malta, Gozo ja Comino. Pääkaupunki Valletta sijaitsee pääsaarella.

Maltan lippu ja vaakuna

Maltan historia ulottuu ainakin 5000 vuoden taakse eKr. Siellä vallitsi erittäin korkeatasoinen megaliittikulttuuri, johon palaan Maltan esihistoriaa käsittelevässä toisessa osassa. Foinikialaiset saapuivat saarille noin 1000 eKr. ja antoivat pääsaarelle nimen Malta. Kreikkalaiset valloittivat Maltan 736 eKr. Noin 400 eKr. saaret joutuivat Karthagon ja 218 eKr. Rooman valtaan. Arabit valtasivat Maltan vuonna 870 silloiselta Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnalta. Vuonna 1090 Sisilian normannit valtasivat saaret, minkä jälkeen ne päätyivät välivaiheiden kautta Espanjan Aragonian haltuun.

Espanjan kuningas Kaarle I luovutti saaren vuonna 1530 Johanniittain ritarikunnalle, joka oli joutunut poistumaan Rhodokselta vuonna 1522 ottomaanien valloitettua saaren. Johanniitat vahvistivat ja rakensivat linnoituksia ja valmistautuivat odotettavissa olevaan ottomaanien hyökkäykseen. Vuonna 1565 sulttaani Suleiman Suuren 193 laivan ja 30 000 sotilaan laivasto saapui Maltan edustalle. Maltalla oli noin 700 ritaria ja 8 000 muuta sotilasta. Ottomaanit piirittivät saaren ja kävivät hyökkäykseen. Malta olisi ollut mennyttä, jollei Sisiliasta olisi tullut apujoukkoja, jotka ajoivat ottomaanit pakoon.

Mattia Perez d'Aleccion maalaus piirityksestä vuodelta 1581. Maalaus on Suurmestarin palatsissa. (Kuva: Public domain)

Ritarien suurmestari Jean Parisot de la Valette pelkäsi muslimien palaavan, ja hän alkoi vuonna 1566 rakentaa vahvasti linnoitettua pääkaupunkia, joka nimettiin hänen mukaansa Vallettaksi. Aikaisemmin nykyisen Vallettan paikalla oli ainoastaan St. Elmon linnoitus. Provencelaisen aatelisperheen poika Jean Parisot de la Valette liittyi Johanniittain ritarikuntaan jo parikymppisenä nuorena. Hänestä tuli suurmestari 63-vuotiaana vuonna 1557. Hänen hallintoaikanaan (1557 - 1568) Maltaa alettiin pitämään ”kristikunnan etuvarustuksena islamia vastaan”, ja Euroopasta saapui nuoria aatelismiehiä liittymään ritareihin.

Jean Parisot de la Vallette. (Kuva: Public domain)

Valletten haarniska Suurmestarin palatsissa. (Kuva: Public domain)

Voitto ottomaaneista vuonna 1565 sai Euroopan kiitolliset kuningashuoneet lahjoittamaan rahaa Maltan rakentamiseen. Italialainen arkkitehti Laparelli laati uuden pääkaupungin piirustukset. Kaupungin kaduista tehtiin suoria toisin kuin keskiajalla ja sen takia virkistävä merituuli pääsi puhaltamaan kaupungin läpi. Kaupungin rakentaminen aloitettiin vuonna 1566.

Suurmestarin palatsi (maltan kielellä: Il-Palazz tal-Granmastru), jota virallisesti kutsutaan nimellä Palace (maltan kielellä: Il-Palazz), sijaitsee Vallettalla, Maltan pääkaupungissa. Suurmestarin palatsi sijaitsee Vallettan keskustassa, ja se on kaupungin suurin palatsi. Sen julkisivu sijaitsee Pyhän Yrjön aukiolla Republic Streetin varrella. Palatsia rajoittavat myös arkkipiispankatu, vanha teatterikatu ja kauppiaskatu.

Suurmestarin palatsi. (Kuva: Public domain)

Suurmestarin palatsin asehuoneen esineistöä. (Kuvat: Kalevi Mikkonen)

Vuonna 1571 suurmestari Pierre de Monte muutti ritarikunnan päämajan Vallettaan, ja hän asui veljenpoikansa Eustachio del Monten talossa. Myöhemmin ritarikunta osti talon, ja vuonna 1574 sitä alettiin laajentaa suurmestarin palatsiksi. Tuolloin de Monte oli kuollut ja Jean de la Cassière seurasi häntä suurmestarina. Suurmestarin palatsi rakennettiin Glormo Cassarin suunnitelmien mukaan.

Palatsia muutettiin ja koristeltiin myöhempien suurmestarien toimesta, mikä antoi rakennukselle barokkimaisen luonteen. Pääkäytävän kattoja koristavat vuonna 1724 tehdyt Niccolò Nasonin freskot. 1740 -luvulla suurmestari Manuel Pinto da Fonseca teki rakennukseen laajoja muutoksia ja antoi sille sen nykyisen muodon. Pinton kunnostustöitä olivat julkisivun koristelu, toisen pääsisäänkäynnin avaaminen ja kellotornin rakentaminen yhdelle sisäpihoista.

Suurmestarin palatsi on aina toiminut valtaapitävien kokoontumis- tai asuinpaikkana - ensin palatsi toimi Johanniittain ritarikunnan suurmestareiden asuntona, sen jälkeen siellä vaikuttivat britit ja nykyisin palatsissa toimii Maltan eduskunta ja se on myös Maltan presidentin virka-asunto. Palatsi on mielenkiintoinen vierailukohde hienoine huoneineen, joiden seinät on päällystetty mitä hienoimmilla tapeteilla, palatsin seinillä ja käytävillä näkee mm. maalauksia suurmestareista, taide-esineitä sekä vanhoja haarniskoita. Samalla voi vierailla mm. palatsin yhteydessä olevassa asevarastossa, jonka kokoelma on alallaan maailman suurimpia, sekä muutamissa valtion virka-asunnoissa.

Vallettan pienestä koosta huolimatta kaupunkiin mahtuu uskomaton määrä kirkkoja. Kaupungissa on lähemmäs 30 kirkkoa eikä ole yllättävää, että Vallettan ensimmäinen rakennus oli myös kirkko. Vallettan tunnetuin ja ehkä näyttävin kirkko on Johannes Kastajalle omistettu Pyhän Johanneksen katedraali, joka valmistui vuonna 1577. Kirkko saattaa näyttää melko vaatimattomalta ulkoapäin, mutta sisäosa on tehty barokin aikakauden huipentuman aikaan ja se on hyvin koristeellinen ja näyttävä. Yksi katedraalin aarteista on Caravaggion mestariteos Johannes Kastajan mestaus. Maltasta kehittyi ritarien aikana vilkas kauppapaikka ja kulttuurinen keskus. Vaikka ritarit ajettiin Napoleonin toimesta sieltä pois vuonna 1798, heidän kädenjälkensä näkyy Vallettassa yhä. Kaupungin muuri, linnoitukset ja ritarien palatsit ovat nykyisin Vallettan suuria nähtävyyksiä.

Pyhän Johanneksen katedraali kuvattuna 1870-luvulla. (Kuva: Public domain)

Kirkon sisäänkäynti. (Kuva: Kalevi Mikkonen)

Mattia Pretin tekemä Pyhän Yrjön kappeli. (Kuva: Public domain)

Caravaggion vuonna 1608 tekemä maalaus Johannes Kastajan mestaus. (Kuva: Public domain)

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1942 Iso-Britannia antoi Maltalle siviilirohkeudesta Yrjön ristin, joka yleensä myönnetään vain yksityishenkilöille. Kunniamerkki näkyy edelleen sekä Maltan lipussa että vaakunassa. Maltan saarto oli toisessa maailmansodassa akselivaltojen ja liittoutuneiden välinen taistelu Maltan hallinnasta. Saksa ja Italia pelkäsivät, että liittoutuneiden koneet ja laivat uhkaisivat Maltalta käsin huoltoyhteyksiä maiden sotiessa Pohjois-Afrikassa. Saksalaiset suunnittelivat operaatio Herkulesta, jonka tarkoituksena oli valloittaa Malta. Maltan saarrosta ja saaren pommituksista huolimatta liittoutuneiden saattueet onnistuivat huoltamaan maltalaisia joukkoja, jotka pitivät puolensa saksalaisia ja italialaisia vastaan ja estivät akselivaltojen maihinnousun.

Myöntäessään Vallettalle paikan maailmanperintöluettelossa, Unesco kutsui pientä kaupunkia yhdeksi keskitetyimmistä historiallisista alueista maailmassa. Ja sitä kaupunki todella on, sillä se on tunnettu nimenomaan massiivisista linnoituksistaan, lukuisista kirkoistaan sekä mm. barokkiarkkitehtuurin huippuosaamisesta. Oman lisänsä antavat myös Vallettan pienet ja tunnelmalliset sivukujat sekä upeat näkymät ylhäältä kaupungista sen kahteen satamaan.

Valokuvia Maltalta (kaikki kuvat: Kalevi Mikkonen):

Vallettan kuvia