Denderan temppeli ja sen salaperäiset lattian

alla olevat kryptat

© Kalevi Mikkonen 2019

Dendera on pieni kyläpahanen noin 60 kilometriä Luxorista pohjoiseen Ylä-Egyptissä. Noin 2,5 km kaakkoon kylästä sijaitsee Denderan temppeli. Hellenistisellä ja roomalaiskaudella Denderan nimi oli Tantere tai Tentyris. Nämä nimet ovat jäänteitä sen egyptiläisestä nimestä, joka oli Enet-te-nti (Iunet). Muinaisen Egyptin kulttuurin aikana Dendera oli Ylä-Egyptin VI:n läänin pääkaupunki ja se oli pyhitetty rakkauden, kauneuden ja ilon jumalalle Hathorille. Makedonialaiset yhdistävät Hathorin omaan Afrodite-jumalattareensa. Hathoria palvottiin Denderan triadissa, johon kuuluivat hänen lisäkseen Edfun Horus ja heidän poikansa Ihy eli Harsomptus, nuori musiikin jumala, joka tunnetaan myös nimellä Hor-sma-tawy (nuorempi Horus).

Denderan temppeliin Niililtä johtava ns. seremoniatie. (Kuva/photo: Kalevi Mikkonen)

Hathorin temppelin julkisivu, jossa Hathor -kapiteeleilla tehty pylväsrivistö. (Kuva/photo: Kalevi Mikkonen)

Denderan temppeli, jolla on myös nimet Sistrumin temppeli ja Pr.Hathor (Hathorin huone), on yksi parhaiten säilyneistä egyptiläisistä temppeleistä. Tämä johtuu siitä, että se on suurelta osin huomattavasti myöhempää tekoa kuin useimmat muut Egyptin temppelit. Ptolemaiosten ja Rooman vallan ajan vaikutukset näkyvät temppelin rakenteissa, vaikka se onkin hyvin pitkälle muinaisia rakennusperinteitä noudattava. Temppelialuetta, joka oli noin 280 x 280 metriä, ympäröi alunperin korkea savitiilimuuri. Muurien seinissä on ollut aaltomaisia kuviointeja, joiden oli tarkoitus kuvata alkumerta, josta temppeli ikään kuin nousee alkukumpuna, maailmankaikkeuden luomisen paikkana. Temppelin propylon-tyylinen sisäänkäynti ilman pyloneja on egyptiläisittäin varsin matala toisin kuin monissa muissa vastaavissa temppeleissä.

Nykyaikaan säilynyt temppeli ei kuitenkaan ollut likimainkaan ensimmäinen alueelle rakennettu temppeli, vaan sillä on ollut lukuisia edeltäjiä. Alkuperäisen temppelin, josta ei paljon tiedetä, tilalle rakennutti 4. dynastian kuningas Kheops uuden jo 2500-luvulla eKr. Sittemmin 6. dynastian Pepi I korjautti silloin jo rapistuneen temppelin ja 11. dynastian aikana Dendera oli kuuluisa suuresta papyruskirjastostaan. Vielä 18. dynastian kuuluisat faraot Thutmosis II, Thutmosis IV, Ramesses II ja Ramesses III korjauttivat temppeliä.

Kleopatra VII ja hänen poikansa Kaisarion kuvattuna temppelin takaseinässä. Kleopatralla on käsissään juomauhriastia ja sistrum ja päässään kruunu, jossa on Hathorin auringonkiekko lehmänsarvien välissä. Kaisarionilla on päässään Egyptin kaksoiskruunu ja Amen-jumalan pässinsarvet. Kädessään hän pitää suitsutusastiaa. Haukka suojaa Kaisarionia hänen päänsä yläpuolella. (Kuva/photo: Kalevi Mikkonen)

Takaseinä kokonaisuudessaan. (Kuva/photo: Kalevi Mikkonen)

Viimeisin vaihe alkoi makedonialaisten Ptolemaios-hallitsijoiden aikana, jolloin miltei koko rakennus tehtiin uudelleen nykyisin säilyneeseen muotoon. Temppelin kryptasta on löytynyt Ptolemaios VIII:n nimi, ja ilmeisesti juuri hänen aikana aloitettiin temppelin uudelleenrakentaminen. Myöhemmät makedonialaiset hallitsijat Ptolemaios X, XI ja XII sekä kuuluisa Kleopatra VII Filopator jatkoivat työtä. Kleopatra ja hänen poikansa, joka oli Egyptin viimeinen farao Ptolemaios XV Filopator Filometor Caesar eli Kaisarion, ovat kuvattuna temppelin takaseinään. Kleopatra ei koskaan kertonut, kuka lapsen isä oli, mutta aleksandrialaiset tekivät nimestä omat päätelmänsä ja alkoivat kutsua poikaa Kaisarioniksi Julius Caesarin mukaan. Roomalaisaikana vielä Tiberius kunnosti temppeliä merkittävästi, joten nykyisin säilynyt temppeli on pääosiin valmistettu noin vuosina 116 eKr. ja 34 jKr. välisenä aikana. Myös myöhemmät roomalaiset keisarit ovat lisänneet ainakin joitakin koristekuvioita temppeliin, jos eivät ehkä muutoin ole sitä kovin paljon muuttaneet.

Hathorin temppelin pohjapiirros. (Kuva/photo: Public domain)

Seuraavien satojen vuosien aikana temppeli vähitellen hautautui miltei kokonaan tuulen tuoman hiekan alle ja esim. Napoleonin tutkijoilla oli hyvin suuria vaikeuksia keräytyneen hiekan takia päästä tutkimaan temppeliä. Se jäikin hyvin pitkälle ulkopuoliseksi ja temppelin yläosien tutkimukseksi. Vasta Egyptin hallitsija Mohammed Alin aikana vuonna 1859 temppeli oli saatu puhdistettua hiekasta aina alimpia kryptoja myöten.

Denderan zodiakki. (Kuva/photo: Public domain)

Denderan temppelin kuuluisin nähtävyys on tietenkin symboliseen Osiriksen temppeliin liittyvä loistava ja harvinainen zodiakki, jonka vuonna 1820 ranskalaiset kokonaisuudessaan irrottivat katosta ja siirsivät Pariisin Bibliotheque Nationaliin. Nykyään se on Louvressa. Zodiakin tilalle temppelin kattoon laitettiin kopio. Zodiakissa on kuvattuna tähtikuvioiden, kuten Härän ja Vaa’an, lisäksi jumalia ja jumalatar Nut, jotka kannattelevat taivasta sekä erilaisia koristekuviointeja liittyen Osiriksen uudelleensyntymään. 

Rooman keisari Tiberiuksen rakennuttama  hypostyylihalli (pylväshalli), jossa on Hathor-kapiteelilla varustettuja pylväitä. (Kuva/photo: Kalevi Mikkonen)

Sirius (Sothis) ja Orion (Sahu eli Osiriksen ba-sielu) purjehtivat taivaalla. Isis on kuvattu lehmän hahmossa.

Nouseva Aurinko syntyy yön Nut-jumalattaren suojaamana. Nutin vartalo ulottuu koko kuvaelman päästä päähän.

 Pienen Wabet-sivukammion katossa on maalattu yön jumalatar Nut, jonka kupeesta nousee syntyvä Aurinko. Nutin vartalon vaatteiden virtakuvio kuvaa kosmista virtaa, jossa Aurinko matkaa yön yli syntyäkseen uudelleen.  Neliön sisällä on Hathorin pää. Kaikki yllä olevat kolme kuvaa ovat Hathorin temppelin katon maalauksista. Kaikki temppelin pylväät ja seinät oli värikkäästi maalattu, mutta niistä on värit vuosituhansien kuluessa haalistuneet. (Kuvat/photos: Kalevi Mikkonen)

Kaikilla temppelialueilla on myös pyhä järvi, alkumeren symboli, joka useimmiten on tekoallas. Allas oli monikäyttöinen. Se oli seremoniallisten laivanäytösten paikka ja vesivarasto. (Kuva/Photo: Kalevi Mikkonen)

Altaan sisäosassa on vielä sen verran kosteutta, että puut ja kasvit viihtyvät. Yhdestä kulmasta johtaa portaat alaspäin. (Kuva/photo: Kalevi Mikkonen)

Denderan temppelissä on kuitenkin paljon muitakin erittäin harvinaisia ja mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka tekevät siitä yhden muinaisen Egyptin mielenkiintoisimmista kohteista. Temppelin pronaoksen katossa on vielä jäljellä maalattuja kattokaiverruksia, joiden väritkin loistavat vielä varsin komeasti, varsinkin nykyisin, kun maalaukset on puhdistettu noesta ja liasta ja restauroitu. Temppelin pylväiden kapiteeleissa on kuvattuna Hathor. Temppelin sisäpihalla on kuningas Nectanebo I:n mammisi eli ns. syntymähuone, 25 x 30 metrin kokoinen pyhä järvi (tekoallas), kaksi kaivoa, pieni Isiksen temppeli, keisari Augustuksen aikana rakennettu roomalainen mammisi, pyhiinvaeltajien sanatorium ja myöhäinen kristillinen basilika. Denderan nekropoliksen alueella on vanhoja Varhaisdynastisesta kaudesta Ensimmäiseen välikauteen asti olevia hautoja, joista osa on mastaba-hautoja. Siellä on myös pyhien eläinten hautoja, kuten Hathorin kulttiin liittyvien lehmien hautoja.

Oikeanpuoleisessa reliefissä on kuvattuna lootuskukan pitkänomaiset sipulit, joiden sisällä on nousevaa Aurinkoa ja Harsomptus-jumalaa kuvaamassa käärme. Molemmin puolin Lootuksen sipuleita on myös Harsomptus ihmismuodossa. (Kuva/Photo: Kalevi Mikkonen)

Tässä reliefissä lootuksen sipulin isällä olevaa nousevaa Aurinkoa kannattelee käsivarsin varustettu vakauden ja jatkuvuuden djed-pilari. Lootuksen sipulin alla on kaksi Harsomptus-jumalan ka-hengen ilmentymää ja sipulin takana itse Harsomptus ihmismuodossa. (Kuva/photo: Kalevi Mikkonen)

Upu, sammakkopäinen paviaani on suojeleva henki. (Kuva/photo: Kalevi Mikkonen)

Hyvin kapeassa, tunkkaisessa ja ainakin silloin virtsalle haisevassa kryptassa on seinillä mielenkiintoisia kaiverruksia, jotka ovat aiheuttaneet monia villejäkin tulkintoja. (Kuvat/photos: Kalevi Mikkonen)

Vähemmälle tutkimiselle ovat jääneet temppelin kaikkiaan 14 kryptaa, joista 11 on kaiverruksin ja maalauksin koristeltuja. Jokainen krypta on noin 180 cm leveä, mutta niiden pituus vaihtelee, pisimmän ollessa 34 metriä. Kryptojen sisäänkäynnit ovat ahtaita, vain noin 80 cm leveitä. Egyptologien tähänastisen käsityksen mukaan kryptat ovat olleet varastoja, joihin on sijoitettu Hathorin palvonnassa päivittäin käytettyjä rituaaliesineitä ja temppelin arkistoja sekä Hathorin ba-henkeä kuvaava kultainen patsas. On myös arveltu, että pappien johtama pyhä kulkue, jossa kannettiin Hathor-patsasta, lähti liikkeelle tästä paikasta. Tähän johtopäätökseen on päädytty siksi, että osa näistä kryptoista sijaitsee lähellä rituaalien suorituspaikkaa. Yhtään rituaaliesinettä tai papyrusta niistä ei ole kuitenkaan löydetty vaikka kryptojen seinien teksteissä on viitteitä tällaisesta käytöstä. Toisaalta kryptojen sisäänkäynnit ovat varsin ahtaita ja varsinkin temppelin alla oleviin kryptoihin meno vaatii jo pientä akrobatiaa. Näin hankala tavaroiden kuljettaminen ei tue niiden käyttöä varastona, vaikkakaan ei tietysti sulje sitä kokonaan pois. 

Temppelin katolla oleva kioskiksi sanottu pieni rituaalihuone, jonne vietiin uuden vuoden päivänä Hathorin ba-sielun kullattu patsas rituaalien viettämistä varten. Patsas sijoitettiin kioskin sisälle verhojen taakse. (Kuva/photo: Kalevi Mikkonen)

Eteläisen päädyn alla olevan Ptolemaios-hallisijoiden kauden aikana rakennetun kryptan arvoituksellisissa reliefeissä on kuvattu pystyssä seisova sammakkopäinen paviaani (Upun symboli) tikarit käsissään, vakauden ja jatkuvuuden symboli djed-pilari ja syntyväksi maailmankaikkeudeksi kuvattu lootuskukan pitkänomaiseksi venytetty kukkasipuli tai kupu, jonka sisällä luikertelee nousevaa Aurinkoa ja Harsomptus-jumalaa kuvaava käärme. Egyptiläisen kosmologian mukaan lootus oli ensimmäinen asia, joka kellui alkumeressä. Koko kuvaelman tarkoitus olisi esittää egyptiläisen mytologian käsitystä maailmankaikkeuden luomisesta. Myös temppelin seinien väliin rakennettujen katolle menevien portaiden seinille on tehty hienoja reliefejä, joissa kuvataan mm. pappeja kantamassa pyhiä esineitä. Katolla oli pieni kioski, jonne uuden vuoden päivänä vietiin Hathorin ba-sielua kuvaava kullattu patsas rituaalien viettämistä varten. Patsas sijoitettiin kioskin sisälle verhojen taakse.

Kryptat sijaitsevat temppelin alla ja sinne oli luikerreltava sisälle ahtaasta käytävästä (ainakin vielä vuonna 1990!). 

(Kuva/photo: Keijo Jaakola)

Ihy eli Harsomptus kuvattuna haukan muodossa. (Kuva/photo: Kalevi Mikkonen)

Tällä seinällä oli enimmäkseen uskonnollisia ja kosmologisia hieroglyfikirjoituksia. (Kuva/photo: Kalevi Mikkonen)

Tyylitelty elämää merkitsevä ankh-symboli ja vakauden ja jatkuvuuden djed-pilari roomalaisen mammisin seinälle kaiverrettuna. (Kuva/photo: Kalevi Mikkonen)

_______

Lähteitä:

Omat tutkimukset Denderan temppelissä vuonna 1990 (my own research in 1990).
John Baines and Jaromir Málek. Atlas of Ancient Egypt. Oxford 1988.
Mary Barnett. Gods and Myths of Ancient Egypt. Singapore 1999.

Henry George Fischer. Dendera in the 3rd millennium B.C.. Glückstadt 1968.

Ian Shaw and Paul Nicholson. British Museum Dictionary of Ancient Egypt. London 1995.
Dietrich Wildung. Egypt from Prehistory to the Romans. Köln 1997.

______________

English summary: The temple of Dendera and it’s mysterious crypts

Dendera Temple complex (Iunet or Tantere or Tentyris) is located about 2.5 kilometres (1.6 mi) south-east of the village of Dendera, in Upper Egypt. It is one of the best-preserved temple complexes in Egypt. The dominant building in the complex is the Temple of the Goddess Hathor. The temple has been modified on the same site starting as far back as the Middle Kingdom, and continuing right up until the time of the Roman emperor Trajan. The existing structure began construction in the late Ptolemaic period, and the hypostyle hall was built in the Roman period under Tiberius. On the rear of the temple exterior is a carving of Cleopatra VII Philopator (the popularly well known Cleopatra) and her son, Ptolemy XV Philopator Philometor Caesar (Caesarion), whose father is supposed to be Julius Caesar.

The roof of the temple has symbolic mortuary chapels for Osiris, one of which contained the sculptured zodiac (or Denderah zodiac), a widely known relief found in a late Greco-Roman temple, containing images of Taurus (the bull) and the Libra (the balance) and figures of Nut and scenes relating the rebirth of Osiris. In 1820 the zodiac was removed from the temple ceiling by French colonizers and replaced with a copy. The real one is now in the Louvre. Also the astronomical ceiling of the Hathor Temple has spectacular ceiling paintings with some of the most vibrant and colourful paintings dating from antiquity.

Outside the main temple there are two mammisis, small temple of Isis, wells, sacred lake, a sanatorium for the pilgrims and remains of a late Christian basilica. The Dendera necropolis ranges from the Early Dynastic period to the First Intermediate Period, including mastaba tombs. There are also burials of sacred animals like cows which are associated with the cult of Hathor, the local goddess.

Nektanebo I:n mammisi, sanatoriumin jäänteet ja roomalainen mammisi piha-alueella. (Kuva/photo: Kalevi Mikkonen)

The subterranean Hathor temple crypts total 14 chambers. Some reliefs are dated to as late as the Ptolemy XII Neos Dionysos reign. The crypts reportedly were used for storing vessels and divine iconography. An opening in the "Flame Room" floor leads to a narrow chamber with representations on the walls of the objects which were kept in them. The view of Egyptologists is that the relief is a mythological depiction of a djed-pillar and a lotus flower, spawning a snake within, representing the creation of the cosmos according to the Egyptian cosmic mythology.